Sote-alan työtilojen muutos tarkoittaa ensinnäkin sitä, että omia vastaanottohuoneita ei enää ole. Ennen esimerkiksi lääkäri otti potilaita vastaan aina samassa huoneessa. Siellä hän myös kirjoitti lausuntonsa ja puhui puhelunsa.
Nykyisin vastaanottohuoneet ovat yhteisessä käytössä. Niissä tehdään pääasiassa vain välitön hoitoon liittyvä työ. Muita tehtäviä varten työntekijä siirtyy monitilatoimiston puolelle.
Monitilatoimistossa on avointa tilaa, josta hän valitsee vapaan työpisteen. Avotilan ympärillä on vetäytymistiloja. Ne on suunniteltu esimerkiksi puheluja ja palavereita varten.
Työntekijän seuraava potilastapaaminen voi olla jossain toisessa vastaanottohuoneessa.
Työtilojen yhteiskäyttöisyys sai kritiikkiä
Työtilojen uudistamisen taustalla on erilaisia tavoitteita, kuten moniammatillisen yhteistyön lisääminen, asiakaspalvelun parantaminen ja kustannusten vähentäminen.
Yhteiskäyttöisiä työtiloja rakennetaan sote-alalla koko ajan lisää. Nyt niistä on saatu tutkimustietoa. Työterveyslaitos selvitti, miten yhteiskäyttöiset tilat vaikuttavat työn sujumiseen.
Tutkimuksessa oli mukana kuusi terveydenhuollon organisaatiota. Kyselyihin ja haastatteluihin osallistui muun muassa sairaanhoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja.
”Kokonaisuutena työtiloihin oltiin melko tyytyväisiä. Kielteisimmin työntekijät arvioivat nimenomaan tilojen yhteiskäyttöisyyttä”, sanoo vanhempi asiantuntija Pia Sirola Työterveyslaitoksesta.
Työrauhan puute haittasi keskittymistä avotilassa
Monitilatoimistossa työtä haittasi puhehäly. Samassa avotilassa tehtiin monenlaista työtä – kun yksi yritti keskittyä kirjoittamiseen, toinen puhui vieressä puhelimeen ja kolmas keskusteli kollegojensa kanssa.
Työrauhan puute johtui usein siitä, että vetäytymistiloja oli liian vähän. Jollain työpaikalla koko henkilöstön käyttöön suunnitellut vetäytymistilat oli myöhemmin varattu tietylle ammattiryhmälle.
”Monitilatoimiston yhteydessä ei aina ollut palaveritiloja lainkaan tai ne olivat niin pieniä, ettei tila riittänyt tiimin yhteiseen kokoukseen. Tämän takia palavereja pidettiin avotilassa”, kertoo vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen Työterveyslaitoksesta.
Työtilamuutos tarkoitti, että käytettävissä oleva tila kokonaisuudessaan pieneni huomattavasti. Uudet työtilat saattoivat olla vain kolmasosa entisistä.
Toimistotilojen väljyydestä jouduttiin tinkimään suunnittelussa, jotta kaikki tarvittavat toiminnot saatiin mahtumaan seinien sisälle.
Tilojen esteettömyys ja ilmanlaatu olivat kunnossa
Yhteiskäyttöisiin vastaanottohuoneisiin oltiin vähän tyytyväisempiä kuin monitilatoimistoon. Kaikissa vastaanottohuoneissa ei ollut ikkunaa, ja luonnonvalon puutetta pidettiin ongelmana. Kritiikkiä sai myös huoneiden heikko äänieristys.
Työntekijöiden mielestä kummassakin tilatyypissä oli liian vähän säilytystilaa. Myös työtilasta toiseen siirtymisen koettiin häiritsevän työn sujuvuutta.
”Mukana piti kuljettaa oman erikoisalan välineitä, jos ne eivät kuuluneet huoneiden varustukseen. Joskus työvälineet unohtuivat väärään paikkaan”, Pia Sirola sanoo.
Sekä vastaanottohuoneet että monitilatoimisto saivat myös kiitosta. Tilojen esteettömyyteen, kalusteiden ergonomiaan ja ilmanlaatuun oltiin tyytyväisiä. Osa työntekijöistä oli muuttanut uusiin tiloihin rakennuksista, joissa oli sisäilmaongelmia.
Huomioikaa eri ammattiryhmien tarpeet
Mitä tutkijoiden mielestä pitäisi tehdä, jotta yhteiskäyttöiset työtilat toimisivat nykyistä paremmin? Tutkimushankkeen loppuraporttiin on koottu työympäristömuutoksen hyviä käytäntöjä.
Muutama nosto Pia Sirolalta ja Suvi Hirvoselta:
- Suunnitelkaa työtiloja ja uusia työnteon tapoja rinnakkain.
- Monitilatoimistoon tarvitaan erilliset tilat hiljaisuutta vaativaan työhön, kollegojen kohtaamiseen ja puhelinkeskusteluihin.
- Tukekaa henkilöstön hyvinvointia koko muutosprosessin ajan. Lähiesihenkilöllä on tärkeä rooli kuuntelijana ja viestinviejänä.
- Huomioikaa eri ammattiryhmien tarpeet tasapuolisesti.
- Kohdelkaa ihmisiä reilusti ja perustelkaa poikkeukset hyvin. Jos joku esimerkiksi saa oman huoneen, se ei saisi johtua asemasta tai henkilön kovaäänisestä vaatimuksesta.
Aiheesta lisää:
Terveydenhuollon työ ja tilat muutoksessa: Tilojen käytettävyys, työn sujuminen ja työhyvinvointi yhteiskäyttöisissä poliklinikkatiloissa (TYTINÄ-hankkeen loppuraportti, Julkarissa) Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, Delfoi Consulting Oy, ONE Architects Oy ja Raami arkkitehdit Oy.
Tutkimus: Tiloja tulee suunnitella sote-alan työn ehdoilla (Työterveyslaitoksen uutinen 15.4.2025)
Onnistu työympäristömuutoksessa – opas suunnittelun tueksi
Hyvä työrauha toimistossa vahvistaa myös yhteisöllisyyttä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Toimiston pelisäännöt – seitsemän vinkkiä niiden laatimiseen (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi