Henkilöstöravintolat ovat parantaneet työikäisten suomalaisten ruokavaliota esimerkiksi lisäämällä kasvisten syömistä. Modernin työpaikkaruokailun lähtökohtana voidaan pitää Työterveyslaitoksen vuonna 1971 antamaa suositusta.
Hyvän kehityksen katkaisi korona-aika, kun moni ravintola joutui sulkemaan ovensa. Etätyöhön siirtyneiden piti yhtäkkiä itse huolehtia siitä, mitä he työpäivänsä aikana syövät.
”Etätyö teki näkyväksi, että yhteiset ruoka- ja kahvitauot ovat työpaikan sosiaalista kulttuuria. Sellaista kulttuuria ei etätyössä ole”, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Korona-aikaan liittyi myös psyykkistä stressiä, jota osa ihmisistä lievitti herkuilla. Kaupoista tyhjenivät vessapaperihyllyjen lisäksi suklaalevyhyllyt.
”Jos en ole syönyt, olen vihainen”
Jaana Laitinen tietää, miten työ ja ravitsemus kytkeytyvät toisiinsa. Hän on ravitsemustieteen ja kansanterveystieteen dosentti sekä ravitsemusterapeutti. Työterveyslaitoksessa hän aloitti 30 vuotta sitten.
”Ensi töikseni kirjoitin raportin poromiesten ruokatottumuksista. Pestin oli tarkoitus kestää kaksi kuukautta, mutta olen sillä tiellä edelleen.”
Poronhoitajien jälkeen Laitinen on paneutunut muun muassa ammattikuljettajien ja yrittäjien elintapoihin ja työkykyyn. Tutkimustiedon vieminen työpaikoille on ollut sydämenasia.
Kerran Laitinen oli puhumassa ammattikuljettajille siitä, millainen ruoka edistää virkeyttä ratissa. Hän kysyi, mitä hyötyä säännöllisestä syömisestä on. Erään nuoren miehen vastaus osui asian ytimeen ja jäi mieleen:
”Jos en ole syönyt, olen kauhean vihainen. Siitä asiakkaat eivät pidä.”
Yhteiset lounastauot irrottavat ajatukset työstä
Aivot ja lihakset tarvitsevat polttoainetta säännöllisesti. Energiaa tarvitaan sekä työn tekemiseen että työstä palautumiseen. Lounasta ei kannata jättää väliin, vaikka olisi kiire.
Yhteiset ateriahetket työkaverien kesken palauttavat toisellakin tapaa. Ne irrottavat työasioista ja antavat aivojen välillä tuulettua. Saman pöydän ääressä jutellessa tutustuu työkavereihin entistä paremmin, mikä luo psykologista turvallisuutta ja helpottaa yhteistyötä.
”Jotkut hybridityöntekijät lähtevät toimistolle ihan lounasseuran takia ja siksi, että heidän tulee myös syötyä paremmin”, Jaana Laitinen sanoo.
Hän puhuu viihtyisien ja rauhallisten taukotilojen puolesta. Jos työssä on koko ajan tekemisissä asiakkaiden tai potilaiden kanssa, tauolla voi olla tarve vetäytyä hetkeksi hiljaisuuteen. Sekin edistää palautumista.
Työolot vaikuttavat syömiseen ja lihomiseen
Viime vuosina Jaana Laitinen on tutkinut elintapoja, työkykyä ja palautumista sosiaali- ja terveysalalla. Noin 35 prosenttia työntekijöistä kokee työkykynsä heikentyneen.
Arviot oman työkyvyn heikentymisestä ovat lisääntyneet varsinkin alle 30-vuotiailla. Samaan aikaan nuorten sote-ammattilaisten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet. Laitinen on kuullut, että se näkyy jopa tarpeena hankkia työpaikalle aiempaa isompia työvaatteita.
”Ajattelen, että nuorten työntekijöiden työkykyongelmien ja painonnousun taustalla on jokin yhteinen syy. Se voisi liittyä esimerkiksi ahdistusoireisiin ja masennukseen. Niitä liiallinen työkuormitus voi pahentaa.”
Työolot vaikuttavat syömiseen:
Vuorotyö ja stressi altistavat lihomiselle. Kiireessä ruoka- ja kahvitauot saattavat jäädä pitämättä. Jos päivän aikana kertyy kova nälkä, illalla tulee syötyä liikaa. Väsymys saa makeat ja rasvaiset herkut maistumaan, eikä huonosti palautuneena jaksa lähteä liikkumaan.
Huonot ruokatottumukset ovat työkykyongelma
Sydän- ja verisuonisairauksia sekä kakkostyypin diabetesta voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti elintavoilla. Samat asiat edistävät päivittäistä työkykyä ja virkeyttä. Silti ravitsemusta ei aina pidetä työkykyasiana.
Jaana Laitisen mielestä ravitsemusterapeuttien osaamista kannattaa hyödyntää työelämässä. 2010-luvulla hän vastasi Työterveyslaitoksessa työterveyshuollon asiantuntijoiden koulutuksesta, jossa oli mukana ravitsemusterapeutteja.
”Halusin tuoda heidän koulutukseensa työkykynäkökulmaa: miten ammatti ja työ vaikuttavat ravitsemukseen ja miten sen tiedon avulla voi tukea työkykyä?”
Ravitsemusterapeutin vastaanotolla käy muun muassa paino-ongelmista kärsiviä työntekijöitä. On myös niitä, jotka ovat joutuneet jäämään etätöihin ärtyneen suolen ja vatsavaivojen takia. Hyvällä ravitsemusohjauksella heidänkin oireitaan saadaan lievitettyä.
Ruoasta saa ja pitääkin nauttia
Miten Jaana Laitinen haluaisi vaikuttaa työikäisten suomalaisten ruokavalioon ja siihen, miten suhtaudumme ruokaan? Viisi vinkkiä:
- Pidä kiinni säännöllisestä ruokarytmistä. Syö 3–4 tunnin välein.
- Syö monipuolista, terveellistä perusruokaa. Muista myös pala kuitupitoista leipää aterialla. Kokonaisuus ratkaisee.
- Jos haluat, päätä ateria pieneen jälkiruokaan. Älä napostele herkkuja ennen seuraavaa ateriaa.
- Nauti ruoasta. Parhaimmillaan se on luonteva osa arkea – ei palkinto tai ainoa mielihyvän lähde.
- Kun syöt riittävästi ja terveellisesti, jaksat elää kokonaista elämää.
Aiheesta lisää:
Pienet rutiinit auttavat onnistumaan elämäntapamuutoksessa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työkyvyn lukutaito – mitä se tarkoittaa sinun työssäsi? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Joint Action on Cardiovascular Disease and Diabetes, JACARDI (tutkimushankkeen esittely)
Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi