Kuumassa työskentely

Etsitkö tietoa kylmätyöstä? Tutustu kylmässä työskentelyn ohjeisiin (ttl.fi)

Monia eri töitä tehdään kuumassa. Asfaltti- ja kattotyöntekijät altistuvat kesällä ulkotöissä kovalle kuumuudelle. Myös muissa ulkotöissä suojavarusteet ja raskas työ voivat kesällä kuumentaa työntekijöitä, myös leutoina päivinä ja viileässä ympäristössä. Kuumuus voi haitata joissakin töissä myös talvella. Erityisesti silloin, kun työskennellään työtilassa, jossa on tehokkaasti lämpöä tuottavia työvälineitä kuten uuneja.

Kuiva kuumuus on ongelma muun muassa sulatus- ja valutyössä sekä lämpökäsittelyssä. Lisäksi metalliteollisuuden takomisessa ja valssauksessa sekä joissakin lasi- ja keraamisen teollisuuden töissä altistutaan kuivalle kuumuudelle. Kostealle kuumuudelle altistuvat puolestaan henkilöt, jotka työskentelevät keittiössä, pesulassa ja leipomossa. Myös ajoneuvojen ja koneiden ohjaamot voivat kuumentua, jos niissä ei ole riittävää ilmastointia. 

Mitkä asiat kuormittavat kuumassa työskentelyssä?

• korkea ilman lämpötila ja kosteus
• fyysisesti raskas työ
• työskentely auringonpaisteessa
• vähäinen nesteen juominen
• huonosti hengittävä suojavarustus tai työhön huonosti soveltuvat vaatteet.

Elimistö varoittaa kuumasta. Kuormittumisen ensioireita ovat runsas hikoilu, päänsärky, heikkous, väsymys, pahoinvointi ja janon tunne.

Kuumassa sydän joutuu koville ja elimistöä uhkaa kuivuminen

Sydämen kuormitus kasvaa, kun henkilö työskentelee kuumassa lämpötilassa. Se johtuu siitä, että elimistö viilentää itseään ohjaamalla iholle verta. Verta ohjautuu iholle koko ajan enemmän, kun henkilö työskentelee kuumassa ympäristössä ja tekee raskasta työtä. Samalla lihasten verenkierto voi vähentyä, ja lihakset väsyvät nopeammin. Jos aivojen lämpötila nousee, alkaa myös keskushermosto väsyä. Se heikentää henkilön suorituskykyä ja voi aiheuttaa uupumusta ja tarvetta keskeyttää työn tekeminen. Kuumuus voi lisäksi heikentää tasapainoa ja kasvattaa riskiä kaatua.

Kovassa kuumuudessa elimistö poistaa lämpöä hikenä. Kuumaan tottunut työntekijä hikoilee noin 600–1000 grammaa tunnissa. Runsas hikoilu kuitenkin horjuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoa. Jos menetettyä nestettä ei korvata juomalla, elimistö kuivuu. Jo janon tunne on merkki elimistön nestevajeesta. Kehon kuivuminen kuormittaa verenkiertoa, nostaa sisäelinten lämpötiloja ja lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä. 

Kuuman muita terveyshaittoja

Runsas hikoilu kuumassa ärsyttää myös ihoa ja altistaa erilaisille ihomuutoksille ja -sairauksille. Elimistön nestetasapainoon vaikuttavan hormonitoiminnan muuttuminen kuumassa voi lisäksi aiheuttaa jalkojen turvotusta. Liikapaino ja korkea verenpaine lisäävät turvotusta käsissä ja alaraajoissa. Jos ulkotöitä tehdään suorassa auringonpaisteessa eikä ihoa suojata auringon valolta, iho altistuu auringon UV-säteilylle ja palovammoille.

Kuumuus voi aiheuttaa sairastumisia

• Auringonpistoksen syntyy päähän ja niskaan kohdistuvasta voimakkaasta lämpösäteilystä.
• Lämpöpyörtyminen aiheutuu pinta- ja ääreisverenkierron voimakkaasta vilkastumisesta, joka jättää aivot hetkellisesti ilman riittävää verenkiertoa.
• Lämpökouristukset ovat kivuliaita käsivarren, jalka- ja vatsalihasten kouristuksia. Ne ovat tavallisia kuumatyöntekijällä, joka juo runsaasti vettä ja syö vähäsuolaista ruokaa. Kouristukset ennakoivat usein lämpöuupumista.
• Lämpöuupumisen aiheuttaa monta tuntia kestävä työskentely ja hikoilu kuumassa. Se horjuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoa.
• Lämpöhalvauksessa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmä ylikuormittuu tai sen toiminta häiriintyy. Lämpöhalvaus on hengenvaarallinen.

Totuttele kuumaan vähitellen. Ensimmäiset päivät helteellä ovat vaikeimmat. Elimistö sopeutuu lämpööön noin viikossa.

Juo riittävästi. Juo vettä jo ennen töiden alkua. 

• Kun teet fyysistä työtä kuumassa, juo kerralla 1–2 desilitraa, kolme tai neljä kertaa tunnissa. 
• Kun teet kevyttä työsä, juo silloinkin säännöllisesti, mutta älä juo liikaa.  
• Kun kuumassa lämpötilassa työskennellään vain lyhyen aikaa, vesi riittää korvaamaan nestevajeen. 
• Kun lämmössä työskennellään pidempään ja/tai kovemmin energiaa ja suoloja sisältävät urheilujuomat tai vichyvesi ovat hyviä vaihtoehtoja juomiksi. 

Tauota työtä helteellä sen mukaan kuinka raskasta työtä tehdään.

• Kun kuumassa tehdään fyysistä työtä, taukoja täytyy pitää useammin. Tauon pituus riippuu siitä, kuinka kuumassa työskennellään. 
• Vietä tauot varjossa, vältä suoraa auringonpaahdetta. Käytä taukosi lepäämiseen.

Pukeudu työn mukaan. 

• Ota huomioon työturvallisuuden vaatimukset. 
• Suojaa ihosi auringon ultraviolettisäteilyltä. Suojaa myös pää. 
• Suojakypärässä on hyvä olla tuuletusaukot.

Käytä työhön sopivia tapoja jäähdyttää kehoa. Lämpökuormitusta vähentävät esimerkiksi tuulettimet ja ilmastointilaitteet, läpiveto, käynti viileässä suihkussa, oleskelu ilmastoidussa autossa, jäähdyttävien asujen käyttö.

Syö monipuolisesti. Vaikka nälän tunne on kuumalla usein vähäisempi, elimistö tarvitsee energiaa helteelläkin. 

Tee fyysisesti raskaat työt päivän viileämpänä aikana aina, kun se on mahdollista.

Ota huomioon henkilönsuojainten lisäkuormitus kuumassa. 

• Monet suojaimet estävät lämmön poistumisen hikoilemalla. Silloin lämpökuormitus voi kehittyä nopeasti. 
• Pue vain välttämätön vaatetus suojavarusteiden alle.

Vähennä rasitusta muun muassa vähentämällä kantamuksia ja liiku rauhallisesti. Riisu henkilönsuojaimet tauon ajaksi.

Älä työskentele yksin kuumassa.

Opettele tunnistamaan kuumakuormittumisen oireet.

Käytä alkoholian vain maltillisesti. Alkoholi poistaa nestettä elimistöstä ja nostaa syketasoa jo levossa.

Anna elimistölle aikaa palautua yöllä. 

• Järjestele makuuhuoneesi hieman viileäksi ja käy viileässä suihkussa ennen nukkumaanmenoa. 
• Yön aikana viilentynyt keho auttaa elimistöä palautumaan kuumakuormituksesta.

Tunne terveytesi. Jos olosi ei ole terve, keskeytä työ ja hakeudu lepoon tai tarvittaessa työterveyshuoltoon.

Huolehdi kunnostasi. 

Muista, että jotkut sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa. 

• Jos sinulla on infektio tai vakavampi tulehdustauti, lämmönsäätely voi toipuessakin häiriintyä. 
• Iho-, sydän- ja verisuonisairaudet sekä keskushermoston ja aineenvaihdunnan sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasvaivat, voivat altistaa lämpötasapainon pettämiselle kuumakuormituksissa.

Kaikista ei ole työskentelemään kuumassa. On olemassa lämmönsietoa heikentäviä tai kuumassa lämpötilassa pahenevia kroonisia sairauksia, jotka lisäävät lämpöhalvauksen vaaraa. On myös otettava huomioon yksilön terveyden tila.

Jos henkilön elimistö lämpenee toistuvasti liikaa, hänen lämmönsietokykynsä heikkenee. Silloin riski sairastua uudelleen kuuman aiheuttamaan sairauteen kasvaa. 

Lämmönsietokykyä heikentävät:

• hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet
• hermojärjestelmän sairaudet
• aineenvaihdunnan sairaudet
• laaja-alaiset ihon sairaudet ja niiden lääkitys.

Kuumatyötä ei usein voi tehdä ollenkaan, jos henkilöllä on todettu sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta tai vaikea munuaissairaus.