Sosiaaliturva ammattitautia epäiltäessä

1.1.2016 voimaan tulleen uuden työtapaturma- ja ammattitautilain 459/2015 mukaisesti. Opas perustuu Työterveyslaitoksen sosiaalityöntekijä/VTM Pirjo Ghazanfarin vuonna 2019 laatimaan oppaaseen, jota on päivitetty 12.5.2025.

1. Yleistä

Vuoden 2016 alusta tuli voimaan uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki (TyTAL 459/2015) sekä Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki (MaTAL 873/2015), joka koskee myös apurahansaajia (taiteilijoita ja tieteilijöitä). Lisäksi tuli myös uusi laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (460/2015).

Uudet lait koskevat työtapaturmia ja ammattitauteja, joiden sattumis- tai ilmenemisaika on 1.1.2016 tai sen jälkeen. 31.12.2015 saakka tapahtuneisiin työtapaturmiin ja ilmeneviin ammattitauteihin sovelletaan tapaturmavakuutuslakia, ammattitautilakia sekä kuntoutuslakia.

Alkamisajankohtana pidetään ammattitaudeissa yleensä päivää, jolloin henkilö on ensimmäisen kerran hakeutunut hoitoon sairauden vuoksi, jota epäillään ammattitaudiksi.

Arkipuheessa ammattitaudeilla tarkoitetaan usein samaa kuin työperäisillä sairauksilla. Kuitenkin työperäisten sairauksien käsite on eri kuin korvattavat ammattitaudit. Ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheutunut työnteon yhteydessä esiintyvästä fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävät tiedot työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistumisesta. Ammattitaudin määritys perustuu sekä lääketieteellisiin että lainsäädännöllisiin perusteisiin.

Ammattitautien korvausjärjestelmä perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin (459/2015). Mikäli henkilö on edelleen altisteisessa työssä, kun ammattitauti ilmenee, määräytyy korvausvelvollisuus voimassa olevan työsuhteen perusteella. Vain niissä tapauksissa, joissa altistus on jo päättynyt, korvausvelvollisuus määräytyy pääasiallisen altisteisen työn mukaan.

Suomessa työntekijä tulee vakuuttaa lakisääteisesti työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työntekijän kansalaisuudella tai kotipaikalla tai työnantajan kotipaikalla ei ole merkitystä. Yksityisyrittäjä voi vastaavasti vapaaehtoisesti vakuuttaa itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta lain 188 §:n mukaisesti. Yrittäjän vapaaehtoinen työtapaturmavakuutus on sidottu YEL-vakuutuksen voimassaoloon. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on ensisijainen muuhun sosiaaliturvaan nähden.

1.1. Tutkimusprosessin käynnistyminen

Ammattitautiepäilyn korvausasian selvittäminen tulee vireille, kun toimivaltainen eli korvausvelvollinen vakuutuslaitos on saanut työnantajan tekemän ilmoituksen vahinkotapahtumasta. Työntekijä voi myös itse saattaa korvausasian vireille tekemällä vakuutusyhtiölle kirjallisen ilmoituksen. Myös julkisen tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksikkö voi toimittaa ilmoituksen vakuutusyhtiölle.

Tutkimusten tulee perustua työolosuhteisiin perehtyneen lääkärin arvioon. Vakuutusyhtiöllä on oikeus maksusitoumuksella ohjata vahingoittunut valitsemaansa hoitopaikkaan.

1.2. Korvaukset ammattitautiepäilyn yhteydessä

Vakuutusyhtiö korvaa perustellun ammattitaudin selvittämisestä aiheutuneet tutkimuskulut, sekä potilaan matkakulut julkisella liikennevälineellä joko lähimpään tai maksusitoumuksen mukaiseen hoitopaikkaan. Jos matka on tehty yksityisellä autolla, matkakuluina korvataan työntekijälle puolet Verohallinnon vuosittain vahvistamasta verovapaasta kilometrikorvauksesta. Matkakustannukset korvataan, vaikka sairaus ei osoittautuisikaan korvattavaksi ammattitaudiksi. Lisäksi vakuutusyhtiö voi korvata majoituskuluja, mikäli tutkimukset niin edellyttävät.

Kustannukset, jotka ovat aiheutuneet ammattitautiepäilyn selvittämiseksi tarpeellisesta lääkärissäkäynnistä sekä lääkärin tekemästä ja määräämästä tutkimuksesta, korvataan, vaikka sairaus ei osoittautuisikaan korvattavaksi ammattitaudiksi.

Työntekijälle maksetaan tutkimuksen ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta korvausta ansionmenetyksestä, mikäli kyseessä 38§:n mukainen ammattitautiepäily. Tällä perusteella maksettava korvaus voidaan maksaa vasta siinä vaiheessa, kun tutkimukset on tehty. Korvausta maksetaan enintään 7 päivältä, jos tutkimuksissa ei todeta ammattitautia. Työnantajalle maksetaan kyseiseltä ajalta korvauksena määrä, jonka työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa kyseiseltä ajalta.

Kelalta voi hakea myös sairausvakuutuspäivärahaa vakuutusyhtiöstä saadulla viivästymistodistuksella siinä vaiheessa, kun tutkimuksissa on todettu, että kyseessä on perusteltu ammattitautiepäily tai ammattitauti. Korvauskäsittelyn selvittäminen tulee aloittaa seitsemässä työpäivässä siitä, kun asia on tullut vireille toimivaltaiseen vakuutusyhtiöön. Joissain tapauksissa tämä tarkoittaa sitä, että toimivaltainen vakuutusyhtiö tulee ensin selvittää. Vakuutusyhtiön on annettava päätös kuukaudessa siitä, kun kaikki tarpeelliset tutkimukset on tehty ja joko todetaan ammattitauti tai, että sairaus ei ole ammattitautina korvattava.

Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää ja seurata työssä selviytymistä myös silloin, kun ammattitautia ei todeta. Esimerkiksi työterveysneuvottelussa selvitetään, miten työssä jatkamista voidaan tukea työjärjestelyjen avulla. Mikäli se ei onnistu tai ole riittävää, tulee selvittää mahdollisuudet työeläkekuntoutukseen työeläkeyhtiön tai Kelan ammatilliseen kuntoutukseen.

2. Korvaukset ammattitaudissa

Mikäli sairaus korvataan ammattitautina, toimitaan korvausmenettelyssä samalla tavalla kuin työtapaturman sattuessa. Työtapaturmissa oikeus korvauksiin alkaa työtapaturman sattumispäivästä lukien. Ammattitaudeissa vakuutusyhtiö määrittelee vastaavasti ilmenemispäivän. Ilmenemishetkenä pidetään sitä päivää, jona vahingoittunut ensimmäisen kerran hakeutui lääkärin tutkittavaksi sittemmin ammattitaudiksi todetun sairauden johdosta, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Vakuutusyhtiö korvaa ammattitautiin liittyvät tarpeelliset:

sairaanhoitokulut
lääkkeet ja hoitotarvikkeet
matkakulut edellä mainitun kaavan mukaisesti
tarpeelliset majoituskulut
työkykyä ylläpitävät henkilökohtaiset apuvälineet
ansionmenetykset ammattitaudin vuoksi
ammatillinen kuntoutus

Lääkkeet korvataan täysimääräisesti. Lääkkeet maksetaan itse ja haetaan korvausta vakuutuslaitokselta tai pyydetään vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta lääkkeiden korvaukseen. Sairaanhoitokulut ja matkakustannukset potilas laskuttaa itse vakuutusyhtiöltä. Korvausta on haettava vuoden kuluessa kustannusten syntymisestä. Määräaika lasketaan aikaisintaan korvausasian vireille tulosta ja myöhemmin kulun syntymisestä.

Työansionmenetys korvataan päivärahalla, tapaturmaeläkkeellä tai kuntoutusrahalla.

Kaikki ilmenemispäivänä voimassa olleet työsuhteet otetaan huomioon. Työansioon luetaan rahapalkan lisäksi muu työstä saatu veronalainen vastike, kuten esimerkiksi luontaisetu. Ansionmenetyskorvaukset ovat veronalaista tuloa. Ilmenemispäivä määrittää korvausten pohjana olevan vuosityöansion. Jos ansioissa on tapahtunut pysyvä muutos, voidaan vuosityöansio määrittää ammattitaudin ilmenemistä edeltävistä ansioista pelkästään. Jos esimerkiksi on ollut perhevapaita, varusmies- ja siviilipalvelusta, sairauspoissaoloa tai tilapäistä työttömyyttä tai vastaavia näihin rinnastettavia syitä, niitä ei huomioida. Laissa on erityissäännöksiä opiskelijoiden ja eläkeläisten vuosityöansiosta.

Ansiotaso voidaan määritellä myös vähimmäisvuosityöansion pohjalta. (Katso tarkemmin TyTAL § 71 - § 79.) Potilaalla saattaa olla myös oikeus erilliseen haittarahaan, mikäli ammattitauti aiheuttaa pysyvää yleistä haittaa.

Ammattitautiin sairastuneella saattaa olla oikeus myös jonkin muun lain mukaisiin korvauksiin, kuten sairausvakuutuskorvauksiin, työeläkkeeseen, kansaneläkkeeseen tai liikennevakuutuskorvauksiin. Muut korvausjärjestelmät maksavat etuuksia vain, jos ne ovat tapaturmakorvauksia suurempia. Tällöin maksetaan tapaturmakorvauksen ylittävä osa.

2.1. Päiväraha

Työkyvyttömyyden perusteella maksetaan päivärahaa, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää ilmenemispäivää lukuunottamatta. Päivärahaan ei kuitenkaan ole oikeutta, mikäli henkilön työkyvyn alenema on vähemmän kuin 10 %. Sairastuneen tulee olla kykenemätön tekemään työtään vähintään kolmena perättäisenä päivänä sairastumispäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa maksetaan enintään vuoden ajalta.

Päivärahan suuruus on 1/360 osa ammattitautiin sairastuneen vuosityöansiosta. Vähimmäisvuosityöansio vahvistetaan vuosittain. Mikäli vuosityöansio jää pienemmäksi kuin vähimmäisvuosityöansio, joka on 15 790 euroa (vuonna 2023) korvaukset korotetaan vähimmäisvuosityöansion suuruiseksi. Voi olla poikkeustapauksia, kuten työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, joilla ei ole minimioikeutta. Ensimmäisten neljän viikon sairausajan päiväraha vastaa samalta ajalta maksettua palkkaa. Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa, korvaus määräytyy ilmenemispäivää edeltävien ansioiden perusteella. Käytännössä edeltävä palkkakausi/-kaudet, jotka ovat lähinnä 28 päivää. Päivärahat maksetaan yleensä taannehtivasti. Osa päivärahoista tulee maksettavaksi yleensä työnantajalle tai Kelalle jo saatua sairausajan palkkaa tai sairausvakuutuksen päivärahaa vastaan.

1.6.2012 sairausvakuutuslaki ja työterveyshuoltolaki muuttuivat. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä.

Jäljellä olevan työkyvyn arvio ja lausunto Kelalle on tehtävä työterveyshuollossa viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä. Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa poissaolon alkamisesta.

2.2. Tapaturmaeläke

Jos työkyvyttömyys jatkuu vielä vuoden kuluttua ammattitaudin ilmenemispäivästä lukien, maksetaan ansionmenetyskorvaus tapaturmaeläkkeenä. Tapaturmaeläkepäätös ei tarkoita kuitenkaan henkilön siirtymistä työelämästä eläkkeelle, vaan se on ansionmenetyskorvaus, jolla maksetaan eripituisia työkyvyttömyysjaksojen aikaisia ansionmenetyksiä, jotka johtuvat todetusta ammattitaudista.

Täysimääräinen tapaturmaeläke on 85 % vuosityöansiosta. Kun tapaturmaeläkettä saava henkilö täyttää 65 vuotta, täysi tapaturmaeläke pienenee 70 % suuruiseksi. Tapaturmaeläke voidaan maksaa myös osatapaturmaeläkkeenä, jolla korvataan ansioiden alenemaa.

Päätoimiselle opiskelijalle maksetaan päivärahaa tai tapaturmaeläkettä täyden työkyvyttömyyden mukaan, jos ammattitauti rajoittaa opiskelua.

2.3. Kuntoutusraha

Ammattitautiin sairastuneella on oikeus kuntoutusrahaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusraha maksetaan päivärahan suuruisena, jos alkamisajankohdasta kulunut alle yksi vuosi tai tapaturmaeläkkeen suuruisena, jos alkamisajankohdasta yli vuosi. Ammatillisen koulutuksen päättymisen jälkeen kuntoutujalla voi olla oikeus saada enintään puoli vuotta kuntoutusrahaa, mikäli ei työllisty ammatillisena kuntoutuksena korvatun uuden koulutuksen mukaisiin töihin.

2.4. Haittaraha

Haittarahaa maksetaan työntekijälle, jolle aiheutuu ammattitaudista pysyvää haittaa. Haitalla tarkoitetaan vahinkotapahtumasta johtuvan vamman tai sairauden aiheuttamaa toimintakyvyn alentumista. Toimintakykyä verrataan saman ikäisen terveen henkilön toimintakykyyn. Pysyvä haitta voidaan arvioida aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta tai ammattitaudin ilmenemisestä.

Haittarahan suuruus vuodessa määräytyy vamman ja sairauden haittaluokan perusteella 14 250 euron suuruisesta perusmäärästä (vuonna 2023, vahvistetaan vuosittain). Haittarahan suuruuden määrittämistä varten yleistä haittaa aiheuttavat vammat ja sairaudet on luokiteltu 20 haittaluokkaan. Haittarahaa ei tarvitse hakea vaan vakuutusyhtiöllä on velvollisuus selvittää oma-aloitteisesti oikeus haittarahaan ja tehdä siitä päätös. Jollei vakuutusyhtiö ole tehnyt päätöstä, voi potilas kysyä sitä itse myöhemmin.

Haittaraha maksetaan kertakaikkisena haittaluokissa 1–5. Haittaluokissa 6–20 haittaraha maksetaan jatkuvana kaikissa muissa paitsi syöpätapauksissa. Sairaudet, joiden tiedetään lääketieteellisen kokemuksen mukaan pahenevan ja johtavan nopeasti kuolemaan, maksetaan haittaluokka 10 vastaava kertakaikkinen haittaraha. Haittaluokan ylittäessä 10 haittaraha maksetaan jatkuvana sen haittaluokan mukaisesti, joka lääketieteellisen kokemuksen mukaan on ennakoitavissa ottaen huomioon sairauden pahentuminen.

2.5. Korvauspäätöksistä valittaminen

Kussakin korvauspäätöksessä on aina muutoksenhakuohjeet. Mikäli vakuutusyhtiön päätös ei tyydytä, on hyvä ottaa ensin yhteyttä vakuutusyhtiöön. Muutoksenhakueliminä toimivat tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja korkein oikeus, jonne haetaan ensin valituslupa.

Mikäli henkilö ei ole tyytyväinen vakuutuslaitoksen päätökseen, siihen voi hakea muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta (Tamla) kirjallisella valituksella viimeistään 30. päivänä sen päivän jälkeen, jona tieto päätöksestä on saatu. Valitus osoitetaan Tamlalle, mutta lähetetään vakuutusyhtiöön, joka lähettää oman vastineen sekä kaikki asiakirjat Tamlaan. Vakuutusyhtiön päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Tarkempaa tietoa löytyy osoitteesta Tapaturmavakuutuskeskus www.tvk.fi (Lakisääteinen tapaturmavakuutus).

Potilasasiamieheen voi myös olla yhteydessä, jos on tyytymätön tehtyihin tutkimuksiin.

3. Työssä jatkaminen

Ammattitaudin toteaminen voi aiheuttaa työhön ja elämään muutoksia, joita henkilö joutuu punnitsemaan ottaen huomioon oman elämäntilanteensa. Kun ammattitauti on todettu, sairastuneen on tärkeää ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja esihenkilöön selvittääkseen, miten työssä jatkaminen ja mahdolliset työkyvyn tukitoimet järjestyvät, mikäli hän on työelämässä. Työterveyslääkäri, joka tuntee työolosuhteet, arvioi ammattitaudin aiheuttamat työrajoitteet ja antaa yleensä suosituksia siitä, voiko henkilö jatkaa entisessä työssä, tarvitaanko työjärjestelyjä tai pystyykö hän jatkaa työskentelyä esimerkiksi apuvälineiden tai altistumiselta suojautumisen avulla joko omassa tai muokatussa työssä.

Mikäli työnantajalla ei ole tarjota työntekijälle sopivaa työkuvaa tai mikäli työssä jatkaminen omalla työnantajalla edellyttää uudelleenkoulutusta, ammatillinen kuntoutus voi olla tarpeen sopivan ammatin löytymiseksi sekä työllistymisen ja työssä jatkamisen tukemiseksi.

Työterveyshuolto tai terveydenhuoltoalan sosiaalityöntekijät ja kuntoutusohjaajat voivat auttaa ammatillisen kuntoutuksen käynnistämistä koskevissa asioissa esimerkiksi kertomalla erilaisista ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdoista ja tukemalla ammatillisen kuntoutuksen käynnistymisprosessin aloittamista. Vakuutusyhtiön virkailijat ovat myös apuna ammatillisen kuntoutuksen selvittämisessä.

3.1. Ammatillinen kuntoutustarve

Vakuutusyhtiön on selvitettävä tarve ammatillisen kuntoutuksen aloittamiseen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta ja sen jälkeen vähintään kolmen kuukauden välein. Henkilö itse on velvollinen myötävaikuttamaan ammatillista kuntoutusta koskevan selvittelyn ja kuntoutustoimenpiteiden toteutumiseen ja menemään viivytyksettä tutkimukseen, johon vakuutusyhtiö on velvoittanut.

Tapaturmajärjestelmässä kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla muun muassa tuetaan kuntoutujan työhön paluuta ja työstä suoriutumista. Ammattitautiin sairastuneella on oikeus saada kuntoutusta, jos hänen työkykynsä tai ansiomahdollisuutensa ovat ammattitaudista johtuen heikentyneet. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään saamaan ammattitautiin sairastunut henkilö takaisin hänelle sopivaan ansiotyöhön, joko entiseen tai uuteen ammattiin.

Kuntoutustarvetta arvioidessa otetaan huomioon vahingoittuneen ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, asumisolosuhteet, sairaudesta aiheutuvat rajoitukset sekä mahdollisuus sijoittua työhön tai ammattiin kuntoutuksen jälkeen. Ammattitautipotilaan kuntoutus voi sisältää mm. kuntoutusneuvontaa ja ohjausta, toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointia, kuntoutustutkimusta, terapiaa, sopeutumisvalmennusta, työkokeiluja, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta, elinkeinotukea, apuvälineitä ja laitteita. Kuntoutustarve ja sen tarkoituksenmukaisuus harkitaan kussakin tapauksessa erikseen.

3.2. Kuntoutusprosessin käynnistyminen

Kun potilas saa tiedon ammatillisen kuntoutumisen tarpeesta, tulee hänen olla yhteydessä omaan työnantajaansa sekä työterveyshuoltoon. Ensimmäiseksi yleensä selvitetään oman työnantajan mahdollisuudet tarjota sairauden aiheuttamat rajoitteet huomioiden sopivaa työtä. Kuntoutusaloitteen voi tehdä myös itse esim. oman työnantajan ja työterveyshuollon, muun terveydenhuollon, sosiaali- tai työvoimaviranomaisen tuella. Kuntoutusasioista voi myös olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön, kun on saanut päätöksen ammattitaudista.

Käytännön "kuntoutuspolku" alkaa työnantajan ja työterveyshuollon kanssa käydyistä neuvotteluista. Jos uutta työtä tai ammattia tarvitaan, oma työterveyshuolto yleensä auttaa ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa ja käynnistämisessä. Suunnittelu kannattaa käynnistää jo silloin, kun ammattitauti on todettu ja hoitava lääkäri on sitä mieltä, ettei olisi terveydellisistä syistä suotavaa jatkaa entisessä työssään. (Katso www.toissaterveena.fi)

Lisäksi potilas joutuu ammatilliseen kuntoutukseen lähtiessään huomioimaan oman elämäntilanteensa, omat voimavaransa ja toisaalta sosiaaliset sitoumuksensa (perhetilanteensa, taloudellisen liikkumamahdollisuutensa, asuinpaikkansa sijainnin, ym.). Itseään ei kannata sanoa irti ennen kuin ammattitautiasia, työssä jatkaminen tai ammatillinen kuntoutus on varmistunut. Työnantajalla ei yleensä ole oikeutta irtisanoa työtekijää tämän sairauden, vamman tai tapaturman johdosta, ellei työntekijän työkyky ole sairauden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. (Katso työsopimuslaki, www.finlex.fi)

Potilas on itse paras asiantuntija omassa kuntoutumisprosessissaan, joten omaa aktiivisuutta tarvitaan sopivan ammattialan löytämiseksi. Tapaturmavakuutus korvaa kuntoutuskustannukset normistonsa mukaisesti ja maksaa kuntoutusselvittelyn ja kuntoutuksen ajalta yleensä kuntoutusrahaa, joka vastaa päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, mikäli ammatillinen kuntoutus on hyväksytty vakuutusyhtiön puolelta.

Kuntoutusselvittelyt ja -ratkaisut ovat aina yksilöllisiä, joihin vaikuttavat kuntoutujan tarpeiden lisäksi monet muut yhteiskunnalliset tekijät, kuten esim. työssäkäyntialueen työllisyystilanne, kouluttautumismahdollisuudet ym.

Kuntoutustarpeen arvioinnin jälkeen voidaan ehdottaa myös eläkeratkaisua. Tällöin voi myös ammattitautikorvausten lisäksi hakea esim. työkyvyttömyyseläkettä tai osittaista työttömyyskorvausta.

3.3. Lisätietoa ammattitautiasioissa

Ammattitaudin korvauksiin liittyvistä asioista kannattaa ottaa yhteys omaan vakuutusyhtiöön. Ammattitautipäätöksessä on yleensä korvausasiaa viimeksi käsitelleen virkailijan yhteystiedot.

Lisäksi korvaus- ja valitusasioissa neuvovat esim. potilasasiamiehet, terveydenhuollon sosiaalityöntekijät, luottamusmiehet/ammattiliitot ja potilasjärjestöt. Myös Kela ja työeläkelaitokset antavat neuvoja omaan toimialaansa kuuluvista asioista. Työsuhteeseen liittyvissä asioissa otetaan yhteys esimieheen, työpaikan luottamusmieheen, ammattiliittoihin tai esim. työsuojelupiiriin.

Työssä jatkamiseen ja kuntoutukseen liittyvissä asioista kannattaa ottaa yhteys omaan työterveyslääkäriin ja vakuutusyhtiöön ja lisäksi tarvittaessa terveydenhuollon sosiaalityöntekijään tai kuntoutusohjaajaan. Työterveyslaitoksella tutkimusjakson aikana voi varata ajan työterveyslaitoksen sosiaalityöntekijältä, mikäli haluaa saada lisätietoa kuntoutusasioista tai sosiaaliturvasta.