Ilmastoahdistus on tunne, joka on seurannut minua jo noin kymmenen vuoden ajan, aina välillä päätään nostaen.
Ensimmäisen kerran, kun koin ahdistusta ja pelkoa ilmastonmuutoksen takia, päätin lopettaa punaisen lihan syömisen. Sen jälkeen olen ajoittain tuon saman tunteen vallassa ryhtynyt kierrättämään, vaihtanut moottoriajoneuvot pyörään ja jopa kokeillut viikon ajan vegaaniruokavaliota.
Kuitenkin, kun ilmastoahdistus laantuu, nämä maailmaa pelastavat käytännöt jäävät usein taka-alalle. Miksi näkisin ylimääräistä vaivaa, kun eivät muutkaan sitä tee? Eiväthän yhden ihmisen toimet riitä ilmastonmuutoksen voittamiseen.
Ilmastoahdistus on stressiä, surua ja pelkoa
Ilmastoahdistus kumpuaa huolesta ja pelosta ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan vuoksi. Se on eräänlainen psykologinen reaktio tietoisuuteen siitä, että maapallon ekosysteemit ovat uhattuina. Tulevaisuus voi olla hyvin epävarma, jos nykyisiä ympäristöongelmia ei ratkaista.
Ilmastoahdistus voi ilmetä monin tavoin, kuten stressinä, suruna, pelkona, vihana tai voimattomuuden tunteena.
Tämä tunne on yleistynyt sitä mukaa kun tietoisuus ilmastonmuutoksen vakavuudesta on lisääntynyt ja ympäristöongelmat ovat tulleet yhä näkyvämmiksi. Ilmastoahdistus voi vaikuttaa ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Se saattaa aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa, opinnoissa tai työelämässä.
Erityisesti nuoret kokevat huolta siitä, millaisen maailman he perivät ja millaisessa ympäristössä tulevat sukupolvet elävät.
Ilmastoahdistuksen voi kääntää voimaksi
Ilmastoahdistus ei kuitenkaan ole pelkästään negatiivinen asia. Se voi toimia muutosvoimana. Kun ihmiset tuntevat syvää huolta ilmastonmuutoksesta, he ovat usein valmiimpia ryhtymään toimeen. Ahdistus voi olla katalyytti, joka herättää meidät toimimaan ja vaatimaan muutosta.
Esimerkiksi Greta Thunbergin aloitteesta syntynyt nuorten johtama ilmastoliike Fridays for Future on saanut alkunsa juuri ilmastoahdistuksesta. Nuoret ympäri maailmaa ovat nousseet vaatimaan parempaa tulevaisuutta, ja heidän äänensä ovat alkaneet vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin.
Ilmastoahdistuksen kääntäminen positiiviseksi toiminnaksi voi myös auttaa mielenterveyden hallinnassa. Toiminta ja yhteisöllisyys voivat tarjota merkityksen tunnetta ja vähentää voimattomuuden tunnetta.
Kun tuntee tekevänsä jotain konkreettista ympäristön hyväksi, ahdistus voi lieventyä ja muuttua voimavaraksi. Yhteisöllinen toiminta voi luoda tunteen, että emme ole yksin haasteiden edessä. Yhdessä voimme saavuttaa merkittäviä muutoksia.
Omalla kohdallani ilmastoahdistus on toiminut katalysaattorina. Se on saanut minut tekemään pieniä toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Koen kuitenkin, että tarvitsen muiden ihmisten tukea pysyäkseni päätöksissäni. Taisteleminen yksin koko muuta maailmaa vastaan onkin kenelle tahansa liikaa.
Ilmastoahdistus voi olla vahva ja vaikea tunne, mutta samalla se voi myös olla voima, joka saa meidät liikkeelle. Kannustan jokaista, joka tuntee ilmastoahdistusta, etsimään tapoja kääntää tämä tunne positiiviseksi toiminnaksi.
Yhdessä voimme luoda kestävämmän ja toiveikkaamman tulevaisuuden.
Lisätietoja:
Digivihreän siirtymän ymmärtäminen ja tukeminen osana työhyvinvointia (tutkimushankkeen esittely)
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi